Työn tulevaisuus: tukiälyä ja työn imua

Vakuutuskuntoutus VKK ry:n 55. vuosijuhlan seminaari järjestettiin juhlavissa puitteissa Vanhalla ylioppilastalolla. Seminaarin teemana oli työelämä ja sen tulevaisuus.

Työn tulevaisuus: tukiälyä ja työn imua

Vakuutuskuntoutus VKK ry:n 55. vuosijuhlan seminaari järjestettiin juhlavissa puitteissa Vanhalla ylioppilastalolla. Seminaarin teemana oli työelämä ja sen tulevaisuus.

15.2.2018
Helsinki
TEKSTI Verna Julkunen
KUVAT Juho Kuva

Työn murros, digitalisaatio ja sen vaikutukset tulevat muuttamaan suomalaistakin yhteiskuntaa lähivuosina.

 

Kohti uusia työn instituutioita

Ajatushautomo Demoksen tutkijakonsultti Johannes Anttila hahmotteli suuria kehityskaaria ja heikkoja signaaleja työn tulevaisuudesta.

Anttilan mukaan, kun keskustellaan työn tulevaisuudesta, vallalla on usein pelko: digitalisaatio tulee ja työ katoaa. Puhutaan paljon siitä, mitkä ammatit katoavat. Aiemmin fokus oli matalapalkka-aloissa, mutta myös nykyisestä asiantuntijatyöstä 30–50 prosenttia tulee tutkimusten mukaan katoamaan.

Tekoälyn kehittyessä monien työtehtävät laajenevat, mutta koulutuksen ei tarvitse olla niin pitkä. Esimerkiksi lääkärin ei tarvitse opetella ulkoa asioita, tekoäly voi olla lääkärille tukiäly, joka muistaa hänen puolesetaan. Identiteettiä ei enää rakenneta niin vahvasti ammattiosaamisen ja profession ympärille. Tämä nostattaa monia kysymyksiä: Tulevatko epämuodolliset koulutukset yleistymään, kun jo nyt kaikista asioista on olemassa how-to-video? Entä ne, jotka ovat alun perin heikommassa asemassa? He eivät jaksa ottaa vastuuta elämänikäisestä oppimisesta. Mitkä jäävät työnantajan vastuuksi? Onko intressejä sitouttaa ja kouluttaa työntekijöitä? Entä mikä yksilön vastuu koulutuksen päivittämiseen? Tässä onkin iso yhteiskunnallinen kysymys, jota ei ole vielä ratkaistu.

Tämä ei kuitenkaan ole uutta: samankaltainen kehitys tapahtui esimerkiksi Englannin teollistuessa. Silloin syntyi mekanismeja kuten demokratia tai ammattiliitot. Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta teolliseksi vasta 1950-luvun jälkeen, ja käsitteet, joilla työstä puhutaan tälläkin hetkellä, ovat syntyneet vasta sen jälkeen. Nyt pitäisi löytää uudet instituutiot ja käsitteet. 

 

Miten työtä tuunataan?

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anna Laaksonen kertoi keinoista, joilla omaa työtään voi muokata ilman että tehtävänkuvaa tai työsuhdetta pitäisi muuttaa.

Työelämän tutkimus on perinteisesti hyvin ongelmalähtöistä, ja ilmiö näkyy myös julkisessa keskustelussa. Pääsääntöisesti työ kuitenkin myönteinen asia ihmisen elämässä ja työlliset ovat terveempiä ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin työttömät. Ongelmien ja riskien tarkastelun sijaan katse pitäisi tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Vahvuuksista puhuminen ja niiden kehittäminen pitää huolta siitä, etteivät työn vaatimukset muutu kuormitukseksi ja sitä kautta työuupumukseksi.

Perinteisesti on ajateltu, että työtä kehitetään ylhäältä esimiehen aloitteesta tai käskystä, mutta työntekijä voi muokata työtään sopivammaksi omien voimavarojen puitteissa. Työn tuunaus tukee sitoutumista, työn imua ja hyvinvointia työssä. Vaikka työn rajat ja prosessi olisivat tarkat, voi näkökulmaansa muuttaa: miksi minun työni on tärkeää työyhteisölle?

– Kuinka usein kysyn esimieheltäni, onko hän tyytyväinen työhöni? Palaute on kuitenkin yksi tärkeimmistä seikoista, kun kysytään, mikä tekee työpaikasta hyvän. Älä jää odottamaan, vaan kysy itse, haastaa Laaksonen.

 Henkilöt, jotka tuunaavat työtään paljon, kokevat vähemmän stressiä ja ovat sitoutuneempia työpaikkaansa. Murroksen keskelläkin voi siis löytää työn imun!

 

Lisää digiosaamista työntekijöille

Työnantajan näkökulmaa muuttuvan työelämän tarpeisiin toi Elinkeinoelämän Keskusliiton Osaamisesta ja koulutuksesta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo.  

– Suomi on talouskasvussa kierroksen jäljessä, koska taantuma oli meillä pidempi kuin naapurimaissa, kertoo Heikinheimo Suomen hankalasta tilanteesta.

Syitä taantumaan oli muun muassa vientimarkkinoiden heikko kehitys ja digitaalinen murros.  Digitalouden myötä muun muassa perinteinen pankkitoiminta on katoamassa ja teollisuus siirtymässä internetiin. Murrostilanteessa myös työntekijöiden osaamistarpeet muuttuvat. Lähes 90 prosenttia yrityksistä kokee, että digitalisaatio on tuonut tai tuomassa yritykselle uusia osaamistarpeita. Samaan aikaan rekrytoijilla on huutava pula osaajista, jopa niin paha, että se uhkaa Suomessa orastavaa talouskasvua.

Yritysten näkökulmasta ongelmia on erityisesti työnhakijoiden digiosaamisessa. EK:n kyselyn mukaan noin 65 prosenttia yrityksistä kohtaa bisnestä haittaavia puutteita työntekijöiden digiosaamisessa.

Ratkaisuja osaajapulaan on löydyttävä monesta suunnasta: tuki- ja kannustinloukuista olisi päästävä eroon, työn perässä muuttamisen tulisi olla helpompaa, kohtuuhintaista asumista olisi oltava tarjolla. Myös perhevapaita tulisi uudistaa.

Ammatillisen koulutuksen reformi on työnantajan näkökulmasta hyvä mahdollisuus: osaamista kehitetään yrityksissä, ja yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tiivistyy.

Oppilaitosten vastuu opiskelijoiden osaamisesta kasvaa, kun työllistyminen vaikuttaa oppilaitosten rahoitukseen.

Seminaariesitykset:

Mitä tapahtuu työlle? Suuria kehityskaaria ja heikkoja signaaleja työn tulevaisuudesta. Tutkija Johannes Anttila, Demos Helsinki.

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Erityisasiantuntija Anna Laaksonen, Työterveyslaitos.

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Johtaja Riikka Heikinheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto, Osaaminen ja koulutus.

VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK
Hämeentie 19 B, 00500 HELSINKI
Käyntiosoite: Käenkuja 1 B
tel 09 2312 2000
Löydät meidät somesta:

© Vakuutuskuntoutus 2018