Jarna Kulmala
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittu

Työeläkekuntoutukseen osallistuvista valtaosa kokee kuntoutuksen merkitykselliseksi. Ohjausta ja tukea kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän.

Jarna Kulmala
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittu

Työeläkekuntoutukseen osallistuvista valtaosa kokee kuntoutuksen merkitykselliseksi. Ohjausta ja tukea kaivataan kuitenkin nykyistä enemmän.

8.12.2017
Tampere
TEKSTI Timo Hämäläinen
KUVAT Laura Vesa

Kuntoutujien kokemukset tulevat esiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toteuttaman työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta. Verkostoon kuuluu sekä palveluiden tilaajia – työeläkelaitokset, eläkekassat ja -säätiöt – että kuntoutuspalveluiden tuottajia.

Tutkijana oli KTM, yliopisto-opettaja Jarna Kulmala Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Kysely lähetettiin sähköpostitse tai tekstiviestinä yli 2 200:lle työeläkekuntoutuksen asiakkaalle, jotka olivat olleet palveluntuottajan ohjauksessa ja ohjaus oli päättynyt v. 2015. Heistä 668 vastasi kyselyyn.

– Vastaajat ovat kokeneet palvelun ystävälliseksi. Palveluntuottajien henkilöstö on myös ollut hyvin tavoitettavissa, Kulmala toteaa.

Valtaosa eli liki seitsemänkymmentä prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväinen palveluntuottajien asiantuntemukseen.

– Kokonaisuutena asiakkaiden palvelukokemus on hyvällä tasolla, Kulmala tulkitsee.

Tukea alusta loppuun

Palveluverkosto on onnistunut kuntoutuksen ajoittamisessa, sillä noin 70 prosenttia vastaajista piti kuntoutusselvittelyn käynnistymistä oikea-aikaisena ja kuntoutusprosessin etenemistä riittävän nopeana.

Vaikutusmahdollisuudet koettiin suhteellisen hyviksi etenkin kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä.

Avoimissa palautteissa tuli kuitenkin esiin myös huonoja kokemuksia. Moni koki, että suunnitelmassa ei otettu riittävästi huomioon kuntoutujan silloista huonoa terveydentilaa tai esimerkiksi ikää. Osa vastaajista koki, että heitä painostettiin tietylle alalle tai tiettyyn kuntoutustoimenpiteeseen, joka ei vastannut heidän omia tavoitteitaan.

Eniten kehitettävää löytyi jatko-ohjauksesta, johon oli tyytyväisiä vain alle kolmannes vastaajista.

 – Sekä palveluntuottajilta että eläkeyhtiöiltä toivottiin nykyistä enemmän tukea ja ohjausta koko prosessin ajaksi, Kulmala sanoo.

Palveluntuottajilta toivottiin myös nykyistä laajempaa työelämätuntemusta ja kontaktiverkostoa.

– Moni vastaaja joutui itsenäisesti etsimään soveltuvia työkokeilu- tai työhönvalmennuspaikkoja, ja koki jääneensä vaille kaipaamaansa apua ja tukea.

Kulmalan mukaan huomion arvoista on, että peräti 44 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei kuntoutussuunnitelmaa syntynyt. Suunnitelman laatiminen on jäänyt vain sitä varten tehtyyn esiselvitykseen.

– Tällä alueella olisi kehitettävää. Tutkimustulokset osoittavat, että suunnitelman syntyminen myötävaikuttaa selvästi kuntoutuksen onnistuneeseen lopputulokseen.

Liian harva työllistyy

Palveluverkosto jäi kauimmas tavoitteesta työurien pidentämisessä. Tavoitteena oleva yli 50 prosentin työllisyysaste ei toteudu.

– Vain alle kolmasosa kyselyyn vastanneista oli työssä kuntoutuksen jälkeen. Näin siitäkin huolimatta, että suurin osa koki työkykynsä parantuneen. Tosin 16 %:lla vastaajista kuntoutus oli vastaushetkellä vielä kesken, joten kuntoutuksen työllisyysvaikutuksia ei heidän osaltaan vielä tiedetä. Mistä verrattain huono työllistyminen johtuu, sitä olisi syytä tutkia lisää, Kulmala toteaa.

Tulosta arvioidessa tulee huomioida, että kyselyn otoksessa olivat mukana myös kuntoutujat, joiden saama ohjaus oli päättynyt jo alkuhaastatteluvaiheeseen tai joille kuntoutussuunnitelmaa ei ohjausprosessin aikana ollut syntynyt.

Myönteisenä piirteenä tuli esiin, että lähes 70 prosenttia työllistyneistä koki kuntoutuksen vaikuttaneen työllistymiseen merkittävästi. Lähes puolet heistä uskoi, että he pystyvät tekemään töitä vanhuuseläkeikään asti. Kolmasosa arvioi, että pystyy työskentelemään vielä ainakin viisi vuotta.

Motivaatio kohdalleen

Tutkimuksen perusteella kuntoutusprosessi onnistuu todennäköisimmin silloin, kun asiakas on motivoitunut kuntoutukseen ja hän on asettanut tavoitteekseen paluun työelämään.

– Palvelun tarjoajien kannattaakin pohtia keinoja, joilla kuntoutujien motivaatiota saadaan kohotettua ja pidettyä yllä. Mahdollisista motivaatiota heikentävistä toimintatavoista pitää päästä eroon.

Kulmalan mukaan parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kuntoutujaa ohjataan ja tuetaan koko kuntoutusprosessin ajan ja kuntoutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kuntoutujan lähtökohdat, toiveet ja tavoitteet.

Tutustu tutkimukseen: Palveluverkoston toteuttaman työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimusraportti

Palveluverkostossa tullaan jatkamaan vaikuttavuuden tutkimusta vuonna 2018 syventävällä haastattelututkimuksella. Jatkotutkimuksessa keskitytään erityisesti kyselytutkimuksessa esiin nousseisiin kysymyksiin, kuten työllistymiseen ja kuntoutussuunnitelmien syntymiseen vaikuttaviin tekijöihin.

VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK
Hämeentie 19 B, 00500 HELSINKI
Käyntiosoite: Käenkuja 1 B
tel 09 2312 2000
Löydät meidät somesta:

© Vakuutuskuntoutus 2018