Suvi Kuivalainen
Toimintaterapian keinoin tukea muutostilanteisiin

VKK:ssa kokeiltiin kevään 2018 aikana, miten toimintaterapian menetelmiä voidaan hyödyntää ammatillisessa kuntoutuksessa. 

Suvi Kuivalainen
Toimintaterapian keinoin tukea muutostilanteisiin

Oppilaitosyhteistyö Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa johti uuden työotteen pilotointiin. VKK:ssa kokeiltiin kevään 2018 aikana, miten toimintaterapian menetelmiä voidaan hyödyntää ammatillisessa kuntoutuksessa. 

20.6.2018
TEKSTI Sari Eskelinen
KUVAT Sari Eskelinen

Vakuutuskuntoutus VKK ottaa säännöllisesti työharjoittelijoita ammattikorkeakouluista ja tekee oppilaitosten kanssa yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyö Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa johti uuden työotteen pilotointiin. Toimintaterapiaa opiskeleva Suvi Kuivalainen teki opintoihin liittyvän työharjoittelunsa VKK:ssa 15.1.-9.5.2018. Harjoittelun tavoitteena oli selvittää, miten toimintaterapian menetelmiä voidaan hyödyntää ammatillisessa kuntoutusprosessissa. Harjoittelu koski liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta korvattavaa kuntoutusta.

Toimintaterapeuttista työotetta on totuttu käyttämään pääasiassa arjen tukemiseen. Erityistä tukea tarvitsevilla kuntoutujilla voi kuitenkin tulla vastaan myös ammatillisessa kuntoutuksessa toimintakykyyn liittyviä haasteita, jotka vaikuttavat kuntoutusprosessin etenemiseen.

”Esimerkiksi aivovamman jälkitilaan saattaa liittyä voimakasta väsyvyyttä ja muistivaikeuksia. Ammatillisessa kuntoutuksessa toimintakyvyn haasteet tulevat usein esille etenkin nivelvaiheissa, jolloin ne voivat heikentää opiskelusta selviytymistä tai työkokeilun onnistumista”, kertoo VKK:n liikenne- ja tapaturmakuntoutuksesta vastaava palvelupäällikkö Susanna Finne. ”Suvin työharjoittelussa halusimme pilotoida uudenlaista työotetta ja selvittää, voiko tällaisissa tilanteissa toimintaterapian menetelmillä helpottaa selviytymistä opiskelusta, työstä ja arjen haasteista.”

​Tukea kuntoutujien omissa ympäristöissä

Suvi Kuivalainen osallistui kevään 2018 aikana neljän kuntoutujan työelämään suuntautuvien kuntoutusohjelmien tukemiseen yhdessä VKK:n kuntoutussuunnittelijoiden kanssa. Kolmella kuntoutujalla oli keskivaikea tai vaikea aivovamma ja yhdellä yläraajavamma sekä lievä aivovamma. ”Kaikki pilotissa mukana olleet kuntoutujat olivat elämässään muutosvaiheessa: he olivat aloittamassa opintoja tai olivat työkokeilussa, lisäksi kaksi kuntoutujaa oli vastikään muuttanut asumaan itsenäisesti. Kaikki olivat suhteellisen nuorella iällä joutuneet onnettomuuteen, jonka johdosta elämä oli mullistunut ja toimintakyky ainakin jossain määrin alentunut”, Suvi Kuivalainen kertoo. 

Toimintaterapeuttinen tuki oli etukäteen suunniteltu intensiiviseksi ja toteutui kuntoutujien omissa ympäristöissä, kuten työkokeilupaikassa tai koulussa. Tapaamisia oli kuntoutujan tilanteesta ja tarpeista riippuen 2-8 / kuntoutuja ja ne toteutuivat keskimäärin joka toinen viikko. ”Toimintaterapian ydintä onkin tukea kuntoutujaa hänen omassa toimintaympäristössään. Iso osa ihmisen toimintakyvystä jää piiloon, jos tapaaminen on kuntoutujalle vieraassa ympäristössä. Lisäksi omassa toimintaympäristössä tehdyt interventiot ovat tuloksellisimpia”, Suvi Kuivalainen toteaa.

Pilotissa käytetyt menetelmät

Suvi Kuivalainen käytti toimintaterapian arviointimenetelminä arvioivaa haastattelua ja havainnointia. Arviointimenetelmien kautta esille nousseet asiat käytiin jokaisen kanssa yksilöllisesti läpi palautekeskustelussa ja jatkotyöskentely suunniteltiin tämän pohjalta. Samalla kuntoutuja sai tietoa itsestään, omista haasteistaan ja vahvuuksistaan. Korvattavaan vammaan suoraan liittyvien toimintakyvyn haasteiden lisäksi esille nousi myös muita elämän- ja arjenhallinnan ongelmia, jotka vaikuttivat työ- tai opiskelukykyyn. 

Toimintaterapiassa on keskeistä toiminnan analyysi, jossa huomioidaan kuntoutuja, hänen toimintansa ja ympäristö kokonaisvaltaisesti. ”Käytin toiminnan analyysia sen määrittelyyn, miksi jokin toiminta ei onnistunut tai oli haastavaa. Tämän tiedon avulla pystyin porrastamaan toiminnan kuntoutujan suoriutumista vastaavaksi, jolloin toiminta onnistui”, Suvi Kuivalainen kertoo. 

Pilotin haasteet ja hyödyt

Arviointimenetelmien yhtenä haasteena tässä kontekstissa on se, että jos kuntoutujaa on jo arvioitu perusteellisesti eri tahojen toimesta, toimintaterapian menetelmät lähinnä vahvistavat jo saadut tiedot. 

Toimintaterapeuttisten arviointimenetelmien hyötynä pilotissa oli se, että kuntoutujien oma toimijuus ja ymmärrys omista haasteista ja vahvuuksista lisääntyi. Tämä tuki kuntoutusprosessia ja oman alan ja omien hyvien toimintatapojen löytämistä. Toimintaterapian työvälineet, esimerkiksi toiminnan pilkkominen osiin, auttoivat jäsentämään tehtäväkokonaisuuksia. Työ- ja opiskelukykyä tuki myös se, että toimintaterapeutti auttoi ratkomaan elämän- tai arjenhallinnan ongelmia. "On helpompi keskittyä työskentelyyn tai opiskeluun, jos esimerkiksi raha-asiat ovat hallinnassa", Suvi Kuivalainen kiteyttää. 

Pilotissa käytössä olleet arviointimenetelmät eivät olleet diagnoosipohjaisia, joten ne soveltuvat periaatteessa kaikille kuntoutujille. Suvi Kuivalainen kuitenkin arvioi, että työotteen hyödyt tulevat parhaiten esille haastavissa tilanteissa, jolloin on selkeä tarve intensiiviselle tuelle.

Myös VKK:n palvelupäällikkö Susanna Finne toteaa, että pilotista saadut kokemukset ovat rohkaisevia. "Toimintaterapeuttinen työote toimi selkeästi tarpeellisena opiskelun tai työkokeilun lisätukena pilotissa mukana olleiden kuntoutujien kohdalla. Mahdollisuus riittävän intensiiviseen, kuntoutujan omissa toimintaympäristöissä toteutuvaan tukeen oli varmasti työn tuloksellisuuden kannalta oleellista. Toimintaterapian keinoja voisi hyvin hyödyntää jatkossakin ammatillisessa kuntoutuksessa nimenomaan haastavissa muutostilanteissa tai esimerkiksi kipukuntoutujien kohdalla." 

palvelumme

13.5.2018

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä koulutuksessa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen opintosuoritusten keräämisen sijaan. Yksilöllisyyttä, joustavuutta ja työelämässä tapahtuvaa opp... more

27.2.2018
Helsinki

Mielenterveyssyyt ajavat monen työikäisen työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa. Noin 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty henkilöille, joiden ensisijainen diagnoosi on mielenterveyden... more

VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK
Hämeentie 19 B, 00500 HELSINKI
Käyntiosoite: Käenkuja 1 B
tel 09 2312 2000
Löydät meidät somesta:

© Vakuutuskuntoutus 2018