Kielet

  • English
  • Suomi
  • Svenska

Usein kysytyt kysymykset

1. Kuinka pääsen VKK:n asiakkaaksi?

2. Onko voimassaoleva työsuhde päätettävä ammatillisen kuntoutuksen käynnistyessä?

3. Mitä kuntoutujan toimeentulolle käy ammatillisen kuntoutuksen jälkeen?

4. Miten VKK:ssa arvioidaan aivovammaisen kuntoutujan kuntoutusedellytyksiä ja työkykyisyyttä?

5. Miten ammatillisena kuntoutuksena järjestettävä oppisopimuskoulutus poikkeaa tavanomaisista oppisopimusjärjestelyistä?

1. Kuinka pääsen VKK:n asiakkaaksi?

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutusasia tulee vireille VKK:hon aina tapaturma- ja liikennevakuuttajan tai työeläkevakuuttajan toimeksiannolla. Ennen VKK:lle ohjaamista tapaturma- tai liikennevakuuttaja on arvioinut, että terveydentilasi edellyttää kuntoutustarpeen arviointia tai ammatillista kuntoutusta tai vaihtoehtoisesti olet saanut työeläkevakuuttajaltasi myönteisen päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Vakuutuslaitos hankkii kuntoutusasian ratkaisemiseen tarvittavat asiakirjat ja toimittaa ne VKK:lle toimeksiannon yhteydessä.

Toimintakykykuntoutus

Kuntoutusasia tulee vireille VKK:hon aina tapaturma- tai liikennevakuuttajan toimeksiannolla.  Vakuutuslaitos hankkii kuntoutusasian ratkaisemiseen tarvittavat asiakirjat ja toimittaa ne VKK:lle toimeksiannon yhteydessä.

2. Onko voimassaoleva työsuhde päätettävä ammatillisen kuntoutuksen käynnistyessä?

On tyypillistä, että kuntoutujalla on työsuhde voimassa kuntoutusselvittelyn alkaessa. Näin on erityisesti työtapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutujilla. Epävarmuutta aiheutuu usein siitä, voiko työsuhde jäädä voimaan ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden kuten esimerkiksi koulutuksen ajaksi, vaikka työntekijä ei voi osallistua työhön kyseisenä aikana.

Oikeus kuntoutukseen ja kuntoutusetuuksiin on olemassa riippumatta siitä, onko kuntoutujalla voimassaoleva työsuhde tai ei. Ammatillisen kuntoutuksen käynnistyminen ei siis edellytä työsuhteen päättämistä. Työntekijä ja työnantaja voivat neuvotella vapaasti työsuhteen säilyttämisestä ja pyrkiä parhaaksi katsomaansa ratkaisuun.

Jos työntekijällä on kuntoutuksen jälkeen mahdollisuudet palata entiselle työnantajalleen, on luonnollisesti tärkeää, että työsuhde säilyy. Isojen työnantajien kohdalla ja julkisella sektorilla työsuhde yleensä jääkin voimaan kuntoutuksen ajaksi. Useissa tilanteissa kuitenkin vamman rajoitteet estävät paluun entiselle työnantajalle. Tällöin ”uinumaan” jäävästä työsuhteesta ei käytännössä ole hyötyä, mutta asia on syytä käydä läpi työnantajan kanssa.

3. Mitä kuntoutujan toimeentulolle käy ammatillisen kuntoutuksen jälkeen?

Liikenne ja -tapaturmakuntoutus

Kuntoutuksella tavoitellaan luonnollisesti kuntoutujan sijoittumista työelämään uuden koulutuksen tai pätevyyden mukaiseen työhön. Kuntoutusohjelman päätyttyä vakuutusyhtiö tekee ansiovertailun vammautumista edeltäneen ja uuden ansiotason välillä. Jos kuntoutujan ansiot uudessa työssä tai ammatissa ovat vähintään 10 prosenttia alemmat verrattuna työtapaturmaa tai ammattitautia edeltäneeseen ansiotasoon, kuntoutujalle maksetaan osaeläkettä. Liikennevakuutuksen kohdalla ei ole 10 prosentin minimivaatimusta, vaan entisen ja uuden ansiotason välinen erotus korvataan, vaikka se jäisi alle 10 prosentin.

Jos kuntoutujalla ei ole työpaikkaa heti ammatillisen kuntoutuksen jälkeen, vakuutuslaitos voi myöntää harkinnanvaraista työllistymisajan korvausta muutaman kuukauden ajalle. Tuen edellytyksenä on aktiivinen työnhaku. Mikäli kuntoutuja jää pidempiaikaisesti työttömäksi, ansiovertailu suoritetaan sen mukaan, mikä olisi todennäköinen ansiotaso koulutuksen mukaisessa työssä. Työttömyys ei siten oikeuta ansionmenetyskorvaukseen – työttömyyden katsotaan tällöin johtuvan yleisestä työllisyystilanteesta kuin tapahtuneesta vahingosta. Uuden koulutuksen mukainen ansiotaso selvitetään yleensä kyseisen alan työmarkkinajärjestöiltä ja palkkataulukoista.

Vaikeasti vammautuneen kuntoutujan työllistymättömyys voi johtaa täyteen ansionmenetyskorvaukseen, mikäli sen syynä voidaan pitää vammasta johtuvia rajoitteita.

4. Miten VKK:ssa arvioidaan aivovammaisen kuntoutujan kuntoutusedellytyksiä ja työkykyisyyttä?

VKK:n selvittelyyn ohjautuvien aivovammaisten tilanteet ovat moninaiset. Myös vammojen vaikeusasteet vaihtelevat. Kysymykset ja haasteet vaihtelevat myös sen mukaan, missä elämänvaiheessa aivovamma aiheutuu. Kuntoutusedellytysten ja työkyvyn määrittely onkin usein pitkäkestoinen prosessi, jossa tarvitaan kykyä sopeuttaa kuntoutusselvittely kunkin kuntoutujan yksilöllisiin olosuhteisiin.

Selvitellessämme aivovamman saaneen kuntoutujan työkykyä pyrimme hankkimaan laajasti sekä asiantuntijatietoa että kokemuksellista tietoa kuntoutujan selviytymisestä. Neurologista asiantuntijatietoa saamme hoitotaholta. Usein teemme yhteistyötä joko HUS:n aivovammapoliklinikalla tai OYS:n vastaavassa yksikössä. Tutkimusten tavoitteena on vamman tarkempi määrittely, jäljelläolevan työkyvyn hahmottelu ja alustavan kuntoutussuunnitelman laatiminen. VKK:lla on käytettävissä myös oma asiantuntijaneurologi arvioimaan lääketieteellisiä seikkoja.

Kuntoutusselvittely edellyttää henkilökohtaisen, usein hyvinkin tiiviin kontaktin luomista kuntoutujaan. Yhteistyö sisältää tapaamisia ja usein on tarpeen olla yhteydessä myös kuntoutujan omaisiin. Näissä yhteyksissä muodostuu tärkeää kokemuksellista tietoa kuntoutujan arkisuoriutumisesta. Nuoren kuntoutujan kohdalla myös koulusta saamamme tieto on merkittävää. Peruskouluansa päättäville nuorille voimme järjestää koulutuskokeiluja. Osallistuminen valmentavaan koulutukseen, kansanopisto-opintoihin tai 10-luokalle auttavat oppimisedellytysten arvioinnissa. Yksilö- ja ryhmämuotoiset kuntoutusjaksot tarjoavat puolestaan mahdollisuuden intensiiviseen seurantaan ja tukeen.

Työkykyisyyden arvioinnissa työkokeilu on tärkeä arviointikeino. Työkokeilu pyritään järjestämään riittävän pitkäksi, jotta kuntoutujan kestävyys tulee testatuksi luotettavasti. Jokaisen kuntoutujan kanssa työkokeilun kestoa sovitellaan yksilöllisesti. Pääasia on, että työkokeilulla on selkeä tavoite. Työkokeilu voidaan aloittaa lyhennetyllä työajalla, sovelletuin työtehtävin tms. erityisjärjestelyin. Työkokeilun aikana pyrimme luomaan tiiviin kontaktin työnantajaan, jotta kuntoutujan työkykyisyydestä välittyy mahdollisimman todenmukainen palaute. Tämä edellyttää usein neuvotteluja työpaikalla.

Aivovammakuntoutujan sijoittuessa työelämään seuraamme hänen työssäselviytymistään normaalia pidempään. On tärkeää muistaa, että vakuutusyhtiön vastuu vahingosta ei pääty, vaikka kuntoutuja jatkaa työelämässä. Kuntoutujan on syytä tietää, että jos vamma myöhemmin aiheuttaa vaikeuksia ja uhkaa työkykyä, hänen on mahdollista ja välttämätöntäkin ottaa tilanteensa uudelleen esille ottamalla yhteyttä joko vakuutusyhtiöönsä tai VKK:hon. Tällöin työkykyisyys voidaan arvioida uudelleen ja tarttua tarvittaessa uusiin toimenpiteisiin. Aivovammakuntoutujan työkykyisyyshän usein saattaa rajoittua vain tiettyyn työhön hyvin suotuisissa olosuhteissa tai rakentua melko epävakaiden tekijöiden varaan (esim. sijaisuudet, tuttu työnantaja jne.) Toivottavaa olisi, että aivovammakuntoutujan työkykyisyys olisi keskimääräistä tarkemmassa seurannassa myös työterveyshuollossa. Saadut kokemukset antavat uutta ja tärkeää tietoa, jos työssäsuoriutumista joudutaan uudelleen arvioimaan.

5. Miten ammatillisena kuntoutuksena järjestettävä oppisopimuskoulutus poikkeaa tavanomaisista oppisopimusjärjestelyistä?

Kun opiskelu korvataan liikenne- tai tapaturmavakuutuksen kuntoutuslakien tai työläkelakien nojalla koulutuksen toteutumiseksi solmitaan normaaliin tapaan oppisopimus. Oppisopimushan on määräaikainen työsopimus, ja työnantaja maksaa kyseisen alan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa työpaikalla tapahtuvan opiskelun ajalta. Työnantajaa koskevat myös muut alalla noudatettavat työoikeudelliset säännöt.

Normaalin oppisopimuksen tavoin työnantaja voi saada oppisopimuskeskukselta koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten. Tämän lisäksi vakuutusjärjestelmän korvaamassa oppisopimuksessa työnantaja voi saada vakuutuksesta maksettavaa palkkakorvausta. Oppisopimuspalkkaa maksava työnantaja on oikeutettu saamaan takaisin kuntoutujan palkkaa vastaavan määrän kuntoutujalle maksettavasta ansionmenetyskorvauksesta tai kuntoutustuesta. Korvauksen maksaa siis kuntoutuksesta vastaava vakuutuslaitos. Jos oppisopimuspalkka on suurempi kuin vakuutuksesta maksettava korvaus, erotus jää tällöin työnantajan maksettavaksi. Jos taas kuntoutuskorvaus on suurempi kuin oppisopimuspalkka, vakuuutuslaitos maksaa kuntoutujalle ylimenevän erotuksen. Kuntoutuja siis saa saman korvauksen kuin muutenkin, mutta osa siitä tulee oppisopimuspalkkana, osa varsinaisena kuntoutuskorvauksena. On tärkeää huomata, että vakuutuksesta maksetaan vain varsinaisen palkan osuus. Työnantaja on vastuussa ennakonpidätyksestä ja palkan sivukuluista, kuten sosiaalivakuutusmaksuista, joiden vastineeksi työnantaja saa oppisopimustyöntekijän työpanoksen.

Lisäksi oppikirjojen, välttämöttömien opintovälineiden ja muiden opiskelun vaatimien laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset korvataan vähintään puoli vuotta kestävässä koulutuksessa normikorvauksella. Lisäksi korvataan pakolliset opinto- ja näyttötutkintomaksut todellisten kustannusten mukaan. Myös opiskeluun liittyvistä matka- ja mahdollisista majoituskustannuksista voi saada korvausta.  

Tarinat

Kirvesmies Jarkko Piispanen
12.6.2015

Keväinen aamu alkoi tavanomaisen ahtaasti Kinnulan Rakennus Oy:n asuntovaunussa. Perinteisten aamurutiinien jälkeen Jarkko Piispanen aloitti työtovereidensa seurassa työpäivän Fi... more

VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK r.y.
Hämeentie 19 B, 00500 HELSINKI
Käyntiosoite: Käenkuja 1 B
tel 09 2312 2000
Löydät meidät somesta:

© Vakuutuskuntoutus 2017