Kuntoutussuunnittelun sisältö
Kuntoutussuunnittelu sisältää kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittelyä ja arviointia. Jos kuntoutusmahdollisuuksia on, laaditaan kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnittelija seuraa ja tukee suunnitelman toteutumista.
Kuntoutussuunnittelussa otetaan huomioon kuntoutujan terveydelliset rajoitteet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, ikä, elämäntilanne ja asuinolosuhteet sekä työllistymismahdollisuudet kuntoutuksen päätyttyä.
Kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittely ja arviointi
VKK:n saatua toimeksiannon selvitetään ensin kuntoutuksen tarve. Kuntoutustarvetta arvioidaan kuntoutujan kanssa keskustelemalla ja terveydentilasta saatujen tietojen perusteella. Tarvittaessa otetaan yhteyttä työnantajaan ja pyydetään arvio kuntoutujan työssä selviytymisestä ja mahdollisuuksista työjärjestelyihin. Kuntoutussuunnittelija voi pyytää VKK:n asiantuntijalääkäreiltä kannanottoa esimerkiksi työkyvyn rajoitteista. Kuntoutuja voidaan ohjata myös työ- ja toimintakykyä selvittäviin tutkimuksiin.
Kun kuntoutuksen tarve on todettu, kartoitetaan kuntoutujan mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen. Tavoitteena on löytää kuntoutussuunnitelma, joka mahdollistaa kuntoutujan pääsyn terveydellisesti soveltuvaan ja entistä ansiotasoa vastaavaan työhön. Selvittelyn perusteella voidaan myös todeta, ettei paluu avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.
Tarvittaessa VKK ohjaa kuntoutujan arviointipalveluihin. Tällaisia ovat mm. työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelut, kuntoutusmahdollisuuksien selvittelypalvelut sekä työhön valmentavat palvelut.
Kuntoutuslaitosten tarjoamien palveluiden sisältö vaihtelee, lisätietoja palveluiden tarjoajista ja sisällöstä saa palveluverkoston sivuilta. Tutkimuksiin voi sisältyä esimerkiksi lääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin tai toimintaterapeutin arvioinnit.
Työvoimatoimistojen palveluista käytetään mm. ammatinvalinnanohjausta, työllistymismahdollisuuksien arviointia sekä työhön valmentavia palveluita. Työvoimatoimistoista saa tietoja myös koulutusvaihtoehdoista.
Työkokeilulla selvitetään kuntoutujan työkykyä tai tietyn työtehtävän tai ammatin soveltuvuutta. Työkokeilu voidaan järjestää kuntoutuslaitoksessa, kuntoutujan omalla työpaikalla tai muulla työpaikalla. Työkokeilun kesto on yleensä korkeintaan 3 kuukautta.
Koulutuskokeilulla selvitetään kuntoutujan edellytyksiä suoriutua suunnitelluista opinnoista. Koulutuskokeilu tarjoaa kuntoutujalle myös mahdollisuuden tutustua suunniteltuun koulutusvaihtoehtoon. Käytännössä koulutuskokeilut ovat yleensä muutaman päivän jaksoja oppilaitoksessa.
Kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittely ja arviointi päättyy VKK:n lausuntoon vakuutusyhtiölle.
Kuntoutusohjelman toteutus ja seuranta
Kun vakuutusyhtiö on hyväksynyt kuntoutusohjelman korvattavaksi, VKK huolehtii ohjelman seurannasta ja tukee sen onnistumista. Mikäli kuntoutuksen etenemisessä ilmenee ongelmia, kuntoutussuunnittelija arvioi tilannetta ja tekee vakuutusyhtiölle suosituksen mahdollisten tukitoimien korvaamisesta.
Kun ammatillinen ohjelma on päättymässä, kuntoutussuunnittelija on yhteydessä kuntoutujaan ja selvittää, mitkä ovat työllistymismahdollisuudet. Tavoitteena on, että kuntoutuja työllistyisi uuteen ammattiinsa heti ammatillisen ohjelman päätyttyä. Työllistymistä voidaan tarvittaessa tukea työhönvalmennuksella eli työpaikalla tapahtuvalla perehdytysjaksolla.