Kuntoutussuunnittelun
eteneminen

Kuntoutussuunnittelu alkaa, kun vakuutusyhtiön
toimeksianto saapuu VKK:een. Kuntoutujan asiaa hoitava kuntoutussuunnittelija
määräytyy kuntoutujan asuinpaikan, asian laadun
ja äidinkielen perusteella.
Kuntoutussuunnittelija perehtyy kuntoutujaa koskeviin
asiakirjoihin ja ottaa yhteyttä kuntoutujaan. Kuntoutujan
kanssa käytävässä keskustelussa täydennetään
tietoja kuntoutujan terveydentilasta, koulutuksesta, työhistoriasta,
nykyisestä työtilanteesta, perhe- ja muusta sosiaalisesta
tilanteesta sekä kuntoutujan ammatillisista suunnitelmista.
Tämän perusteella kuntoutussuunnittelija sopii jatkotoimista
yhdessä kuntoutujan kanssa.
Kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia
arvioitaessa selvitetään
- pystyykö kuntoutuja työskentelemään
aiemmassa ammatissaan tai sen mukaisissa työtehtävissä
tai
- onko työhönpaluu mahdollista hyödyntämällä
aiempaa koulutusta ja työkokemusta tai
- onko työhönpaluu mahdollista työpaikkakuntoutuksen
avulla tai
- onko työhönpaluu mahdollista ammatillisen
koulutuksen avulla.
Tavoitteena on löytää
kuntoutussuunnitelma, joka mahdollistaa kuntojan pääsyn
terveydellisesti soveltuvaan ja entistä ansiotasoa vastaavaan
työhön. Jos ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia
ei ole, VKK antaa vakuutusyhtiölle kirjallisen lausunnon
tilanteesta.
Kun kuntoutussuunnitelma on valmis, kuntoutussuunnittelija
tekee kuntoutuksesta kirjallisen suosituksen vakuutusyhtiölle.
Yhtiö tekee päätöksen kuntoutuksen korvaamisesta.
Kuntoutussuunnittelija seuraa ja tukee kuntoutussuunnitelman
toteutumista. Kuntoutuksen tuloksesta annetaan lausunto vakuutusyhtiölle.
Toimintakykykuntoutus etenee pääpiirteittäin
edellä kuvatulla tavalla. Kuntoutustarvetta arvioitaessa
selvitetään, mitä kuntoutuspalveluja, apuvälineitä
ja kodin muutostöitä kuntoutuja tarvitsee pystyäkseen
toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Kuntoutujan omatoimisuutta
edistäviä keinoja selvitetään yhdessä
hänen itsensä, tarvittaessa omaisten ja kuntoutukseen
osallistuvien asiantuntijoiden kanssa. Näitä asiantuntijoita
ovat mm. terapeutit, kuntoutusohjaajat sekä apuvälineyksiköiden
asiantuntijat. Tavoitteena on varmistaa yhteistyössä
terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa, että kuntoutuja
saa tarvitsemansa palvelut sen jälkeenkin, kun VKK:n kuntoutussuunnitelma
on toimitettu vakuutusyhtiöön.